Viruksia vastaan hengitysharjoituksilla – jo viiden päivän harjoittelulla voi olla suotuisia vaikutuksia

Vahva hengityslihaksisto voi auttaa selviytymään paremmin koronaviruksen aiheuttamasta sairaudesta. Oireet voivat olla lievempiä, tehohoidolta voi välttyä ja toipuminen voi nopeutua.

Lämpimän vesihöyryn hengittäminen puolestaan auttaa pitämään nenän limakalvoja hyvässä kunnossa. Tämän on arvioitu vähentävän virusten tartuntariskiä.

Iltalehti kysyi hengitysharjoituksia kannattavilta lääketieteen ammattilaisilta, miten kotona voi tehdä hengitysharjoituksia ja milloin harjoitukset on syytä lopettaa.

Lihaksista vahvempia

Hengitysharjoituksia voi tehdä kotona vastapainehengityslaitteella. Sellaisen voi ostaa esimerkiksi apteekista. Laitteessa oleva vastus tekee sisään- ja uloshengittämisestä normaalia työläämpää. Tämä vahvistaa hengityslihaksia.

– Myös kaikki keuhkoalueet tulevat tehokkaammin käyttöön, sanoo kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi Helsingin yliopistosta.

Harjoittelu kannattaa aloittaa pienellä vastuksella.

– Sitä voi säätää yksilöllisesti. Laitteiden käyttö on helppoa, Sovijärvi sanoo.

Uloshengityksessä vaikuttavien lihasten harjoittelu onnistuu myös pullolla. Yksinkertaisimmillaan litran vetoisen pullon pohjalle laitetaan noin 10 senttimetriä vettä, ja veteen puhalletaan korkkiin kiinnitetyn letkun avulla kuplia. Uloshengitysilman poistumista varten tarvitaan muutama pienempi reikä.

– Harjoitus avaa kasaan painuneita keuhkorakkuloita, kertoo Mikkelin keskussairaalan anestesiologian ja tehohoidon osastonylilääkäri Kari Nieminen.

Myös hengästyttävä liikunta auttaa harjoittamaan hengityslihaksia. Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Taina Taskinen kertoo, että laulaminenkin on hengitysharjoitus.

– Kaikissa hengitysharjoituksissa käytetään pohjimmiltaan rintakehän lihasten lisäksi syviä vatsan alueen lihaksia. Samoin kurkun ja kaulan alueiden lihaksia. Harjoitukset vaikuttavat helpomman hengittämisen lisäksi muun muassa ryhtiin, stressiin ja nukkumiseen, Taskinen sanoo.

Hengitysharjoitukset myös helpottavat hengitystieinfektioissa keuhkoihin mahdollisesti kertynyttä limaa nousemaan ylös, Taskinen kertoo. Tämä vähentää keuhkokuumeen riskiä.

Sauna avuksi

Asiantuntijat puhuvat myös höyryhengittämisen puolesta. Sovijärvi ottaa esille höyryhengityksen merkityksen hengitystie-infektioita aiheuttavien virustartuntojen vähentämisessä.

– Höyryhengitys edistää nenän ja muiden hengitysteiden limakalvojen verenkiertoa ja solujen elinvoimaisuutta. Hyväkuntoiset limakalvot pystyvät paremmin puolustautumaan viruksia vastaan, Sovijärvi sanoo.

Hän tuo esille kokeellisen tutkimuksen, jossa Sars-CoV-2-viruksen elinikä nenän limakalvojen eritteissä lyheni, kun limakalvojen lämpötilaa ja kosteutta nostettiin hieman.

Höyryhengittämisen mahdollistava ominaisuus löytyy joistakin vastapainehengityslaitteista. Perinteisempiäkin konsteja on.

– Sauna on perinteinen suomalainen paikka, missä voi hengittää lämmintä ja kosteaa ilmaa, Nieminen vinkkaa.

Hengitysharjoituksissa on kyse varautumisesta ja omien selviytymismahdollisuuksien parantamisesta. Minkäänlaista vankkumatonta suojaa ne eivät anna koronavirusta ja sen aiheuttamaa tautia vastaan.

– Kyseessä ei ole mikään poppakonsti, jonka avulla sairastuminen voidaan estää, Nieminen sanoo.

Hyötyä niin iäkkäille kuin tupakoitsijoille

Hengitysharjoittelu sopii lähes kaikille, mutta harjoituksista on Sovijärven mukaan hyötyä etenkin iäkkäille, tupakoitsijoille ja ihmisille, joilla on vyötärölihavuutta. Näihin ryhmiin kuuluvilla hengittäminen voi olla vaikeampaa kuin muilla.

Hengityslihaksiston harjoittelusta on hyötyä myös muille.

Koronaviruksen aiheuttaman infektion aikana keuhkojen pitäisi kestää ylimääräistä rasitusta. Infektio voi esimerkiksi aiheuttaa tukoksia keuhkojen ääreisosien pieniin verisuoniin, mikä vaikeuttaa hengityskaasujen vaihtoa.

– Potilailla on lisääntynyt hengitystarve. He kokevat hapennälkää, Nieminen kertoo.

Harjoittelua aamulla ja illalla

Jos hengityslihaksia on harjoitettu etukäteen, ne väsyvät hitaammin ja kestävät paremmin rasitusta. Hyvässä kunnossa olevan hengityslihaksiston avulla voi välttyä joutumasta sairaala- tai tehohoitoon, Sovijärvi kertoo viitaten syksyllä American Journal of Medicinessä julkaistuun laajaan katsaukseen.

Tutkimuksessa todettiin, että jo viiden päivän hengitysharjoittelulla voi olla suotuisia vaikutuksia.

– Aamulla 10–20 hengityskertaa edestakaisin ja illalla sama juttu. Kuudessa viikossa saadaan varmasti jo erittäin hyviä vaikutuksia, Sovijärvi sanoo.

Kiinalaistutkimuksen mukaan hengitysharjoittelusta on hyötyä myös koronaviruksen aiheuttamasta sairaudesta toipumisessa.

– Tutkimus tehtiin yli 65-vuotiaille koronakeuhkopotilaille. Ne, joilla oli säännöllisiä hengitysharjoituksia, toipuivat nopeammin ja parempaan kuntoon kuin vertailuryhmä, Sovijärvi kertoo.

Tiedä, milloin pitää lopettaa

Osastonylilääkäri Niemisen mukaan hengitysharjoittelun voi aloittaa omatoimisesti, jos henkilöllä ei ole merkittävästi suorituskykyä rajoittavaa perussairautta. Koronatartunnan saaneita hän kehottaa keskustelemaan harjoittelun aloittamisesta tai jatkamisesta lääkärin kanssa.

Hän korostaa, että terveydenhuoltoon on syytä hakeutua, jos hengittäminen muuttuu selkeästi työlääksi tai henkeä ahdistaa.

– On olemassa pieni ikkuna, jonka aikana varsinkin sisäänhengityksen voimakas vastapaine voi pahentaa koronaviruksen aiheuttamia oireita. Se voi johtaa alipainekeuhkopöhöön, mikä entuudestaan vaikeuttaa keuhkojen hapettumista, Nieminen kertoo.

Hän hoitaa työkseen koronapotilaita ja uskoo, että ihmisten hengityselimistön harjoittaminen hengitysharjoittelun avulla saattaa vähentää teho-osastojen kuormitusta.

Erikoislääkäri Taskinen muistuttaa, että hengitysharjoituksia pitäisi tehdä säännöllisesti, jotta saavutetut tulokset pysyvät. Harjoittelusta voi pitää välillä pieniä taukoja, mutta hän kehottaa tekemään hengitysharjoituksista arkisen rutiinin.

– Uskon, että korona on havahduttanut ihmisiä havainnoimaan enemmän omaa hengittämistään. Tavallisesti hengittämiseen ei kiinnitetä juurikaan huomiota, Taskinen sanoo.

Sovijärvi, Nieminen ja Taskinen kertoivat alun perin näkemyksistään Helsingin Sanomien mielipideosastolla.